☆

torstai 4. kesäkuuta 2015

Ketunleipää, ketunleipää.. ja haaveilua metsästä

Ketunleipä, revonrieska tai  ehkä virallisemmin käenkaali, mitä nimitystä siitä nyt sitten haluaakaan käyttää, on levinnyt meillä laajalle alueelle puarin taakse. Näky onkin todella kaunis toukokuussa, kun ketunleivän valkoiset kauniit kukat kukkivat ensimmäisinä ennen kaikkia muita kukkasia ja puarin takana on valkoisia laikkuja siellä täällä. Ketunleipää on itse tullut pienestä asti syötyä metsäretkillä. Olenkin oikeastaan vasta nyt havahtunut siihen, että voisihan tätä villiyrttiä laittaa myös pieninä määrinä ruokiin esimerkiksi salaattiin tuomaan vähän erilaista makua. Ketunleipä on myös hyvin C-vitamiinipitoinen ja siksikin terveellinen. Onko sinulla kokemuksia ketunleivästä ruoanlaitossa?
Nyt kukat ovat jo kukintansa lopettaneet ja puarin takana näyttää hyvin erilaiselta, mutta tässä seuraavaksi toukokuun puolivälin tienoilla otettuja kuvia, kun ketunleivät vielä kukkivat.
Kuten kuvista näkyy, puarin takana oleva alue on saanut villiintyä rauhassa, eikä se kuulu hoidettuun piha-alueeseen, ainakaan nyt meidän aikana, ainakaan vielä. :) Silti siellä kasvaa paitsi paljon villejä niin myös ehkä sinne istutettuja kukkia tai sitten ne ovat levinneet sinne omia aikojaan. Joka tapauksessa alue on mielestäni kiva näin hoitamattomana ja niittymäisenä, kunhan ruoho ja heinä eivät täysin yritä vallata sitä. Alue on joskus ollut ilmeisesti metsää tai ainakin varvikkoa, mutta miehen isovanhemmat ovat aikoinaan kylväneet sinne heinää. Haaveena onkin palauttaa alue joskus takaisin enemmän metsämäiseksi laittamalla sinne kunttaa. Olisi kiva poimia mustikoita tai puolukoita omalta pihalta. Toisaalta en kuitenkaan haluaisi peittää metsänpohjalla kaikkia kauniita kukkia, joten siinä onkin miettimistä. Tilaa kyllä riittää molemmille sekä metsälle että niitylle. No, tämä ei kuitenkaan ole tämän kesän projekti vaan tulevaisuuden haave. :)

Puarin takana on myös parin metrin kokoinen alue, jonka kielot ovat vallaneet. Nekin sopivat sinne kauniisti. Näissä kuvissa ne eivät kuitenkaan vielä kuki. 
Tuoreempia kuvia puarin takaa luvassa varmasti myöhemmin. Paikkaa on kiva seurata, sillä se muuttuu niin paljon kesän aikana, kun kukat kukkivat kauniisti eri aikoihin. :)

Mukavaa torstaita! ♡

6 kommenttia:

  1. Ihanat, ihanat ketunleivät ja kielot <3 Niistä tulee niin lapsuuden huolettomat kesät mieleen! Ketunleivän lehtiä syötiin aina mökkitien varresta ja kieloja poimittiin myytäväksi juhannustorille saadaksemme vähän taskurahaa :) Ihanasti ovat kyllä vallanneet alaa teidän pihan reunamilla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kyllä niin kauniita molemmat ja kiva, että toivat sinulle mukavia muistoja mieleen! :)

      Poista
  2. Voi vitsit mitä lapsuusmuistoja tuli mieleen, kun metsässä yksin leikin paljonkin lapsena ja napostelin ketunleipiä suuhun <3 Nyt muistot maistuu suussa asti!!! Ihanaa viikonloppua!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva, että toivat sinullekin mukavia muistoja mieleen. Kivaa viikonloppua sinnekin! :)

      Poista
  3. Suloinen tuo ketunleipä ja voisin laittaa koristeeksi vaikka leivonnaisiin tai juomiin. Ihastelin sitä myös veljeni luona. Tänään poimin kieloja maljakkoon sekä syreenin kukkia, voi kuinka ne myös viehättävät minua niin kauneudellaan, kuin tuoksuillaan.
    Niin kaunista katseltavaa on teidän luonnossa olevat kasvit, kerrassaan lumoavan kaunista<3 Mielellään sitä seuraa luonnon omaa kasvua<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnossa on kyllä paljon kauniita kasveja ja kukkia, kun osaa vain katsoa. :) Pitääpä varmaan hakea itsekin kieloja maljakkoon. Mukavaa viikonloppua! <3

      Poista

Kiitos kaunis jättämästäsi kommentista, ajatuksesta, palautteesta! ♡