Pintakäsittelyn päättäminen ei ollut hankalaa, mutta sitten se puurtaminen vasta alkoikin. Hirsissä oli tietysti kiinni paljon nauloja, sillä jollakin ne paperit/pahvit oli seinään pitänyt saada kiinnikin. Nauloja oli isoja ja pieniä, vanhoja ja uusia. Niitä nypin irti vasaran ja taltan avulla. Tämäkin oli vielä suhteellisen yksinkertaista ja nopeaa, mutta seuraaavaksi vuorossa olivatkin sitten hirsien välit. Hirsien välistä pursui ja törrötti jos jonkinlaista eristettä, muun muassa lankaa, kangasta ja ohuita puulastuja, jotka näyttivät mielestäni enemmänkin oljilta, kuin puulastuilta, mutta onneksi avomies hieman valaisi tätäkin asiaa. :) Ensin kokeilin välien putsaamista mattoveitsen avulla, mutta siitä ei tullut yhtään mitään. Seuraavaksi vuorossa oli taltta, joka sekään ei toiminut. Parhaimmaksi välineeksi osoittautui lopulta talttapäinen ruuvimensseli, jolla tökin ja hinkkasin välejä. Kun olin saanut enimmät törröttävät eristeet pois, tökin jäljellä olevia eritsteitä syvemmälle hirsien väliin. Hioin hirret pintapuolisesti hiomapaperilla ja imuroin koko seinän.
Lähikuvaa hirsien eristeistä |
Raamisahan jäljet näkyivät hyvin pienen hionnan jälkeen |
Eteinen
|
♡
Mukavaa, että löysit tänne ja kiitos kommentistasi! :) Totta, kyllä se työ aina jossain vaiheessa palkitaan. :)
VastaaPoista