☆

torstai 6. elokuuta 2015

Kissanpennut kasvavat hurjaa vauhtia

Blogissa onkin ollut nyt jonkin aikaa hiljaista. Kaiken muun kiireen keskellä blogi jäi hetkeksi etukäteen suunnittelemattomalle tauolle, mutta nyt taas yritän ehtiä tätä päivittämään. Postausideoita ja kuviakin on jo kertynyt jonoksi asti. :)
Nyt vihdoinkin lupailemiani kuvia kissanpennuista, jotka kasvavat ja kehittyvät hurjaa vauhtia. Niitä on mahtava seurata, kun ne oppivat joka päivä jotakin uutta. Hassua onkin, että joka päivä myös yleensä tietää, mitä uutta ne ovat sinä päivänä oppineet, sillä ne harjoittelevat tai toistavat juuri sitä uutta juttua koko päivän. Yhtenä päivänä esimerkiksi juostiin koko ajan peräkkäin ja seuraavana harjoiteltiin oikeaoppista väijymistä. Nyt pennut ovatkin jo kuusi viikkoa ja kaksi päivää vanhoja. Reviirikin on jo laajentunut koko alakertaan, mutta eniten ne leikkivät ja nukkuvat joko tuvassa tai makuuhuoneessamme. Vilinä on aikamoinen, kun pennut heräävät uniltaan leikkimään ja juoksentelevat ympäriinsä sekä painivat keskenään. Kaikki oppivat myös melkein heti sisäsiisteiksi, mitä nyt muutaman kerran tuli vahinko väärään paikkaan. Pennut eivät myöskään ole saaneet mitään tuhoa aikaan, vaikka vilkkaita ovatkin. Lisäksi ne suhtautuvat hyvin Kaneliin ja antavat sen olla rauhassa. Kaneli on myös päässyt hyvin sinuiksi pentujen kanssa. Ruokahalu pennuilla on myös melkoinen, onneksi penturuoka kelpaa minkä makuisena tahansa ja myös Martan ruoka kelpaa pennuille vallan hyvin, mikäli Martalta jotakin jää syömättä. Edelleen Martta silti myös imettää pentujaan, tosin se on kyllä selvästi vähenemään päin. 

Yhden pennuista pidämme itse. Tämän pennun nimesimme Hilmaksi. Muutkin neljä pentua on jo alustavasti varattu. Joten tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki ovat saamassa hyvän kodin. :)

Seuraavaksi kuvapläjäys pennuista muutamien viime viikkojen ajalta. Kuvia onkin kertynyt kissanpennuista todella paljon, mutta yritin valita tähän nyt joitakin parhaita ja kuvaavimpia paloja. :D
Lähdössä ensimmäiselle vierailulle pesän ulkopuolelle.
Ollaan me tästä jo aika lailla kasvettu.
Välillä purraan ja pusutellaan.
Pesässä nukkuminen vaihtui raapimispuun kolossa nukkumiseen, jonne me aina mennään kaikki viisi.
Martan opastuksella maistetaan ensimmäistä kertaa kissanruokaa, vedessä liotettuja napuja.
Pian jo siirryttiinkin keittiöön syömään.
Syödään myös äitikissan ruoka ja meidän ruokailutavoissa on ehkä hieman vielä parantamisen varaa..
Sitten otetaan nokoset milloin missäkin..
..lankakorissa saa oikein hyvät unet..
..kuten myös raapimispuun kolossa, jonne me ei tosin kaikki enää yhtä aikaa oikein mahduta..
..sohvallakin on oikein hyvä..
..kuten myös sylissä.
Osataan jo pestä itse itsemme ja toisemme, kuten kielestä näkyy, mutta..
 ..silti äitikissa ottaa meidät väkisin haliotteeseen ja pakkopesee meidät myös itse. 
Äitikissa on meille edelleen aika tärkeä.
Me ollaan myös jo aika hyviä matkimaan äitikissaa ja seuraamaan tarkasti sen esimerkkiä.
Kaneliin eli setä kaniinkin ollaan jo tutustuttu ja joskus makoillaankin vierekkäin.
 Sitten me taas väsähdetään uudestaan..

Huomenna lähdetään kohti Kajaania ja pikkuveljeni sotilasvalatilaisuutta.Se onkin nyt sitten viimeinen "kesälomareissu" jonnekin kauemmas tänä kesänä.

Oikein mukavaa ja rentoa loppuviikkoa! 

14 kommenttia:

  1. Voi noita suloisia tassuja ja nassuja!!
    Niin haluaisin syliini pienen leikkisän pennun!
    Tuo lankakori- kuva on suosikkini!
    Kissantassun pehmeää elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kuva on myös minun suosikkini. :) Lankakorissa onkin juuri se meille jäävä pentu, Hilma. Kiitos Susanna ja mukavaa elokuuta myös sinulle! :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. No niinpä, en tiedä, miten maltan noista luopua. Onneksi ei ihan vielä tarvitse. :)

      Poista
  3. Voi mitä suloisuuksia♡ Nuo vauvelit kasvavat kovin nopeasti. :) Kohta lähtevät uusiin koteihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta, vähän alkaa olla jo haikea olo, kun lähtöön ei ole enää kovin montaa viikkoa.. Onneksi Hilma jää kuitenkin meille kotiin Martan ja Kanelin seuraksi. :)

      Poista
  4. Voi kylläpä meinasi sydän sulaa kuvia katsoessa!! Kissanpennut ja kissakuvat yleensäkin saavat aina sydämen heltymään.

    Mukavaa viikonloppua valatilaisuuteen!

    VastaaPoista
  5. Oiiiii mun sydän just suli! <3 <3 <3

    VastaaPoista
  6. Onko näillä kaikilla ihanilla kisuilla jo koti? Äiti joutui luopumaan sairastumisen myötä koirastaan ja nyt on kovasti seuraa vailla. On alkanut puhua kisulin hankinnasta.

    Lissu Kouvolasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pahoittelen kovasti, kun en ole vastannut sinulle. Olen pitänyt bloggaamisesta täysin suunnittelematonta taukoa, joten en ole huomannut kommenttiasi. Kaikki kisut ovat saaneet kodin ja toivottavasti äitisi on myös jo saanut uutta seuraa. :)

      Poista

Kiitos kaunis jättämästäsi kommentista, ajatuksesta, palautteesta! ♡