Juhannussauna

Tänä vuonna vietämme juhannusta kaveriporukalla täällä Myllyhaassa. Mukava saada kavereita kylään niin kauempaa kuin vähän lähempääkin. Luvassa on siis rentoa olemista, grillausta ja tietysti saunomista meidän pihasaunassa Pätsissä. Tämän takia meillä oli eilen siivouspäivä ja mies pesi ja kuurasi myös tietysti saunan ja vilpolan. Minä vastasin talon siivouksesta ja saunan somistuksesta. Pihaakin laitettiin vähän kuntoon. Tässä kuvia meidän juhannussaunan ja vähän pihankin tunnelmista.

Koristeluissa hyödynsin oman pihan luonnonkukkia (koiranputkia ja kieloja), koivunoksia sekä vanhoja tavaroita, jotka hain puarista. Koiranputket ja koivunoksat tuoksuvat mielestäni tosi hyville ja aivan juhannukselle. :)

Siitä tulikin mieleen, että vihdat täytyisikin vielä tehdä huomiseksi. Vihtomiskulttuuri on ollut miehelle hieman vieras, mutta hänkin on nyt jo tottunut siihen. Itse olen oppinut vihtomaan isovanhempieni toimesta mökillämme jo pikkutyttönä ja paappani on opettanut minut myös tekemään sen oikein tehdyn ja aidon koivuvihdan. Vihtomisesta jää myös saunaan niin hyvä ja kesäinen tuoksu. :)

Nyt lähden vielä leipomaan raparperi- ja mustikkapiirakan. Nautitaan juhannuksesta, mukavasta seurasta, saunotaan ja syödään hyvin, ei se sääkään niin huono ole, ei ainakaan huomenna lauantaina. :)

Oikein hyvää juhannusta! ♡

Suihkulähde terassin luo

Sää on ollut täällä kyllä kaikkea muuta kuin kesäinen. Kovasti on tuullut ja lähes joka päivä on myös satanut. Ulkoa en olekaan nyt ottanut tuoreita kuvia, koska sää ei ole oikein sitä sallinut. Hieman kyllä tympii, kun tuuli riepoo kaikkea kesäkukista juuri auenneisiin omenankukintoihin.

No josko se kesäisempi sää jossakin välissä löytäisi tiensä tännekin.. :)

Sitä odotellessa tässä kuvia suihkulähdeprojektistani, jota tein toukokuussa. Mikään puutarhuri en ole enkä kukista tai kasveista vielä kovin paljon tiedä, luonnonkukkien nimiä lukuun ottamatta, mutta koko ajan yritän oppia lisää. Suihkulähteitä olen aina ihaillut ja nyt sain sellaisen vihdoinkin myös omaan pihaan. Kuvista suurin osa on tällä kertaa napattu kännykällä.

Innokas apuri valmiina auttamaan..

Projektin aluksi kävimme hakemassa sopivan kiven pellon reunasta.

Myös muutama muu hieman pienempi kivi kannettiin paikoilleen. Sen jälkeen mallailin ja pyörittelin allasta, kunnes se näytti mielestäni olevan hyvin. Sitten alkoi kuopan kaivaminen. 

Ja lopuksi allas vaan kuoppaan.

Suihkulähde on tosiaan terassin luona ja aseteltu siten, että se näkyy myös sisälle terassin ovesta. Kuvassa myös aiemmin esitellyt kasvilaatikot ja mansikkamaa.

 Elämän pieniä iloja on sekin, että mansikan taimissa on lähes kaikissa kukkia. Saadaan jo ehkä tänä kesänä maistella oman maan mansikoita. :)

Maata ja multaa suihkulähteen ympärille ja kasvit paikoilleen. Ison kiven vasemmalla puolella on kaksi pionia, vaaleanpunainen ja valkoinen. Kiven toisella puolella on valkoinen alppiruusu, sinisiä kevätkaihonkukkia, pari himalajankatajaa, tähtikelloja ja liljojen sipuleita. Suihkulähteen takana

on särkynytsydän, jonka alku näyttää näissä kuvissa hyvin kummalliselta, koska mukana on vanhoja versoja. Nyt uudet alut ovat kuitenkin kasvaneet jo aika isoksi eikä vahoja versoja enää näy. Näyttää myös siltä, että kasvi kukkii jo aika pian.

Pari heinäseivästä laitettiin maahan ja niihin kannakkeet sekä lyhdyt. Kuusiaidan juurelle siirsin puarin takaa ketunleipää vasempaan kulmaan ja kieloja oikeaan kulmaan. Laitoin ison kiven ja suihkulähteen väliin kangasta estämään rikkakasvien kasvun. Kankaan päälle ripottelin pientä valkoista koristekiveä.

Sen jälkeen kärräsin kottikärryillä pihan toiselta puolelta kiviä, joita asettelin suihkulähteen reunoille ja kukkapenkin reunoille. Tässä kuvassa myös aurinko suvaitsee näyttäytyä.

Katajien eteen pienelle multa-alueelle kylvin kesäharson ja valkoisen silkkiunikon siemeniä. Alueen rajasin hieman pienemmillä kivillä, kuten seuraavasta kuvasta näkyy.

Jonkin koristeen halusin suihkulähteen reunalle, joten kaupasta lähti mukaan nukkuva enkeli.

Olen kyllä aivan ihastunut näihin alppiruusuihin. Täytyy varmaan ensi kesänä istuttaa niitä lisää jonnekin muuallekin. Tämä kuvassa näkyvä lajike ei kasva kovin isoksi ja sopii sen vuoksi hyvin tähän suihkulähteen luo.

Alppiruusun edessä on kolme kevätkaihonkukan tainta, joiden toivon aikanaan levittäytyvän alppiruusun alle. Kevätkaihonkukka on perinteinen varjoisassa paikassa viihtyvä perenna, jossa on pienet kauniit siniset tai valkoiset kukat. Kaunis ja herkkä ja muistuttaa mielestäni myös hieman lemmikkiä. 

Lopputulos näyttää tältä tai siis näytti 20.5. Nyt alppiruusun kukinta on jo ohi, mutta muut kasvit ovat kasvaneet hienosti, jopa pionit, joiden kasvamista hieman jännitin.

 Osa kasveista aloitteleekin kukintaa hyvin pian. Liljat vaan eivät ole vieläkään nostaneet varttaan mullasta..

Suihkulähteen ympäristö ei ole vieläkään täysin valmis, vaan tulee varmasti vielä muuttumaan. Lisäilen sinne kasveja vähitellen sitä mukaa, kun tiedän mitä mihinkin haluan tai mikä missäkin menestyy. Tuoreita kuvia tästäkin alueesta

lisää myöhemmin, kun on jotakin kuvattavaa. :)

Mukavaa alkavaa viikkoa! ♡

Ketunleipää, ketunleipää.. ja haaveilua metsästä

Ketunleipä, revonrieska tai  ehkä virallisemmin käenkaali, mitä nimitystä siitä nyt sitten haluaakaan käyttää, on levinnyt meillä laajalle alueelle puarin taakse. Näky onkin todella kaunis toukokuussa, kun ketunleivän valkoiset kauniit kukat kukkivat ensimmäisinä ennen kaikkia muita kukkasia ja puarin takana on valkoisia laikkuja siellä täällä. Ketunleipää on itse tullut pienestä asti syötyä metsäretkillä. Olenkin oikeastaan vasta nyt havahtunut siihen, että voisihan tätä villiyrttiä laittaa myös pieninä määrinä ruokiin esimerkiksi salaattiin tuomaan vähän erilaista makua. Ketunleipä on myös hyvin C-vitamiinipitoinen ja siksikin terveellinen. Onko sinulla kokemuksia ketunleivästä ruoanlaitossa?

Nyt kukat ovat jo kukintansa lopettaneet ja puarin takana näyttää hyvin erilaiselta, mutta tässä seuraavaksi toukokuun puolivälin tienoilla otettuja kuvia, kun ketunleivät vielä kukkivat.

Kuten kuvista näkyy, puarin takana oleva alue on saanut villiintyä rauhassa, eikä se kuulu hoidettuun piha-alueeseen, ainakaan nyt meidän aikana, ainakaan vielä. :) Silti siellä kasvaa paitsi paljon villejä niin myös ehkä sinne istutettuja kukkia tai sitten ne ovat levinneet sinne omia aikojaan. Joka tapauksessa alue on mielestäni kiva näin hoitamattomana ja niittymäisenä, kunhan ruoho ja heinä eivät täysin yritä vallata sitä. Alue on joskus ollut ilmeisesti metsää tai ainakin varvikkoa, mutta miehen isovanhemmat ovat aikoinaan kylväneet sinne heinää. Haaveena onkin palauttaa alue joskus takaisin enemmän metsämäiseksi laittamalla sinne kunttaa. Olisi kiva poimia mustikoita tai puolukoita omalta pihalta. Toisaalta en kuitenkaan haluaisi peittää metsänpohjalla kaikkia kauniita kukkia, joten siinä onkin miettimistä. Tilaa kyllä riittää molemmille sekä metsälle että niitylle. No, tämä ei kuitenkaan ole tämän kesän projekti vaan tulevaisuuden haave. :)

Puarin takana on myös parin metrin kokoinen alue, jonka kielot ovat vallaneet. Nekin sopivat sinne kauniisti. Näissä kuvissa ne eivät kuitenkaan vielä kuki. 

Tuoreempia kuvia puarin takaa luvassa varmasti myöhemmin. Paikkaa on kiva seurata, sillä se muuttuu niin paljon kesän aikana, kun kukat kukkivat kauniisti eri aikoihin. :)

Mukavaa torstaita! ♡

Vanhoista ikkunankarmeista kasvilaatikot, kasvikyltit ja oma mansikkamaa

Huonosta ja sateisesta säästä huolimatta on pihalla tapahtunut paljon. Tänään illalla kannoimme vihdoinkin terassikalusteet terassille, jonka ehdin muuten öljytä toissapäivänä. Lisäksi pihalle on ilmestynyt kukkapenkkejä/istutusalueita sekä suihkulähde ja myös kesäkukka-asetelmia olen ehtinyt tekemään. Kuvia näistäkin puuhasteluista luvassa myöhemmin. 

Tässä nyt kuitenkin kuvia toukokuun alkupuolelta, kun teimme kasvilaatikoita ja mansikkamaan. Navetan takaa katoksesta löysin vanhoja ikkkunankarmeja, jotka olivat juuri sopivia kasvilaatikoiksi. Ihan hyvä kierrätys/upcycling vinkki, jos sinulta sattuu vanhoja ja tarpeettomia karmeja löytymään. :)

Tästä kuvasta näkee hyvin, että osa pihaa on edelleen hiekalla ja joihinkin kohtiin olemme jo traktorin ja perinteisen kuvassakin vilahtavan kuokan avulla levittäneet multaa. Joka paikkaan multaa ei siis vielä kannata levittää, sillä talo pitäisi vielä maalata ensin. Onneksi hieman kauemmas talosta ja terassin luo voi silti tehdä istutuksia. 

Suodatinkangas alle ja kaksi karmia päällekkäin ja näin on laatikko valmis. Toki laatikko kannattaa vielä maalata tai muuten käsitellä ulkopuolelta. Itse en ole vielä laatikkoa ehtinyt maalaamaan eikä sääkään kyllä ole maalaamista sallinut.

Lopuksi vielä multa laatikkoihin. Tässä kuvassa mansikantaimet ovat toisessa laatikossa odottamassa istuttamista.

Kasvikyltitkin piti laatikkoihin tehdä. Nopeasti ja helposti kyltit sai tehtyä vanerista, liitutaulutarrasta ja puutikuista. Tarrat kiinni vaneriin, liitutaulutussilla teksti ja kuva ja lopuksi vaneri kuumaliimalla kiinni tikkuun. Voisivathan nämä olla myös vähän kauniimpia ja viimeistellympiä, mutta hyvin ajavat asiansa tämänkin näköisinä. :)

Kasvilaatikot laitoimme terassin eteen, jonne paistaa hyvin aurinko ja minusta on kiva, kun laatikot ovat siellä, missä niiden antimia syödään. Maa viettää hieman terassista ja talosta poispäin, joten laatikot saimme suoristettua mullan ja kivien avulla.

Väliin vielä hieman katetta. Näissä kuvissa laatikoissa ei juuri näy elämää, mutta nyt niissä näkyy jo herneen, salaatin ja retiisien alkuja. Tomaatin taimet minulla on edelleen sisällä, koska yöt ovat vielä aika viileitä.

Vaikka talo ja pihapiiri ovat vanhoja, niin mansikkamaata täällä ei enää ollut. Sen sijaan marjapensaita ja omenapuita oli riittävästi jo valmiina. Kuitenkin yksi ehdoton juttu, jonka olen omaan puutarhaani aina halunnut, on mansikkamaa. Olen tottunut siihen, että mansikoita saa koko kesän omalta maalta. Vanhemmillani on nimittäin suhteellisen suuri mansikkamaa. Meidän maasta ei varsin niin suuri tullut, mutta ehkä tätä voi joskus myöhemmin laajentaa. 

Ensin teimme penkit. Penkkien päälle laitoimme mansikkakankaan, joka pysyy hyvin paikoillaan, kun penkit reunustettiin kivillä.

 Sitten taimet paikoilleen ja lopuksi kangas ja katetta käytävälle. Saa nähdä päästäänkö vielä tänä kesänä maistelemaan oman maan mansikoita. :)

 Loppuviikoksi on luvattu jo vähän aurinkoisempaa säätä. Toivottavasti säätiedotukset pitävät paikkansa ja saa vihdoin nauttia auringonpaisteesta terassilla katsellen valmiita kukkapenkkejä.

Auringonpaisteista loppuviikkoa (toivottavasti)! ♡