☆

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

DIY sängynpääty vanhasta ovesta ja kuvia isoosta kamarista

Pitkästä aikaa kuvia isoon kamarin, eli siis meidän makkarin, tunnelmasta ja sisustuksesta. Isoossa kamarissa värimaailma on valittu siten, että tunnelma olisi raikas, rentouttava ja ehkä hieman unettavakin. Niinpä väreiksi valoikoituivatkin harmaa ja valkoinen, ripauksella hopeaa. 

Jo muutama kuukausi sitten teimme (siis mies teki ja minä ideoin ;) ) uuteen sänkyymme sängynpäädyn. Heti oli selvää, että hyödyntäisimme tässä projektissa yhtä remontin jälkeen ylimääräiseksi jääneistä ovista. Ovea emme kuitenkaan halunneet pultata kiinni seinään, vaan keksimme toisen ratkaisun. Teimme ovelle telineet, joihin se ruuvattiin kiinni. Telineet eivät myöskään näy sängyn alta ja pääty näyttääkin ihan kuin olevan kiinni sängyssä.

Tässä aluksi pari kuvaa sängynpäätyprojektista ja sitten aikamoinen kuvapläjäys makkarista. Valmiin sängynpäädyn voitte bongata kuvista.
 Tervetuloa isoon kamariin! :)
Itse takomani ja tekemäni korupuu.
Sängynpääty ja vanhoista komeron ovista tehdyt pariovet odottavat vieläkin uutta maalipintaa.
Loppuun vielä muutama tärkeä yksityiskohta. Meidän tekemät heinäseivästikkaat, ihanat Joel Jyringin korit, joista toinen odottaa vielä sopivaa kehystä sekä miehen mumman ja samalla myös talon entisen asukkaan tekemät kauniit pitsireunaiset tyynyliinat, jotka on myös varustettu hänen nimikirjaimillaan.

Kisutkin täytivät eilen jo kolme viikkoa ja kasvavat hurjaa vauhtia. Loppuviikosta meillä onkin tiedossa isäni syntymäpäiväjuhlat. :)

Mukavaa keskiviikkoa juuri sinulle! ♡

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Martan pienet kissavauvat

Söpöysvaroitus! 
Tämä postaus sisältää kuvia Martan pennuista, jotka ovatkin nyt jo viikon ikäisiä. Ne syntyivät siis maanantain ja tiistain välisenä yönä, kuitenkin tiistain 23.6.15 puolella kaikki. :)

Maanantaina myöhään illalla Martta tuli ilmoittamaan minulle hampaita pestessäni, että nyt on ilmeisesti aika. Maukui kovaan ääneen ja tuijotti suoraan silmiin. Siitä me sitten menimme kissan kanssa vaatehuoneeseen, jossa pesä, eli pyyhkeillä vuorattu pahvilaatikko, odotti. Martta makoili ja välillä maukui minulle aika anovasti, joten tulkitsin, että saan/minun pitää jäädä sen seuraksi. Pian alkoivatkin ensimmäiset supistelut, mutta ensimmäisen pennun syntymään meni silti muutama tunti aikaa. 

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan kuin strömsössä hyvästä alusta huolimatta. Pentu ei nimittäin syntynyt pesälaatikkoon vaan makuuhuoneen lattialle. Martta nimittäin päätti tulla pois laatikosta siinä vaiheessa, kun pentu oli jo puoliksi näkyvissä. Kun ensimmäinen oli pentu oli syntynyt maailmaan, annoimme Martan pestä pennun rauhassa, jonka jälkeen nostimme sen pesään ja Martta meni tietenkin perässä. 

Muiden pentujen synnyttäminen oli huomattavasti helpompaa ja ne syntyivätkin pesään aika lailla puolen tunnin välein. Neljännen pennun jälkeen valvoin vielä ja odotin reilun puoli tuntia, mitään ei kuitenkaan tuntunut enää tapahtuvan ja alkoi olla jo aika lailla aamu, joten päätin mennä nukkumaan. Aamulla pesässä oli kuitenkin viisi eikä neljä pientä pentua. :D

Kaiken kaikkiaan pentujen syntymistä oli mielenkiintoista seurata sivusta eikä Martta apua tarvinnutkaan, mutta selvästi kaipasi seuraa. Itse en myöskään ole koskaan seurannut minkään eläimen synnytystä näin läheltä saati nähnyt aivan vastasyntyineitä pentuja, joten kokemuksena tämä oli aika ainutlaatuinen myös minulle. :)

Nyt olemme pentuja ihastelleet jo viikon ja sukupuoletkin olemme saaneet selville. Meillä näyttäisi olevan yksi urospentu ja neljä naarasta. Martta antaa hyvin silittää ja nostella pentuja, mutta jos ja kun ne alkavat sylissä vinkua, saattaa Martta maukaista ja vaatia pentua takaisin pesään. Tästä johtuen olen lähinnä kuvannut pentuja pesään päin, sillä en halua turhaan huolestuttaa emoa, valaistus on kuitenkin erittäin hankala kuvia ajatellen, joten laatu nyt on mitä on. Tässä nyt kuitenkin kuvia pienokaisista. 
Ensimmäiseksi tietysti perhepotretti. :)
Pentujen touhailua on kiva seurata vierestä, vaikka ne oikeastaan nukkuvatkin vielä lähes koko ajan. Hassuja ilmeita, eleitä ja asentoja niillä kuitenkin on riittänyt. Tässä muutama tilannekuva. 




Sitten vielä kaikki söpöliinit yksitellen syntymisjärjestyksessä.
Hieman yllättävää oli pentujen väri. Niin kuin kuvista näkyy, kaikki pennut ovat raidallisia, kuten isäkissakin, mutta Martalta ovat luultavasti perineet valkoiset naamat ja tassut tai näin on siis kolmella viidestä pennusta, isäkissassa kun ei valkoista ollut. Raidoiltaan isäkissa oli musta-ruskea, saa nähdä miten paljon pentujen raidoitus vielä muuttuu ruskeampaan päin, osalla raidoitus on enemmän musta-harmaa.
Me lähdetään torstaina loppuviikoksi kesälomareissulle ja pennuilla varmaan aukeavat silmät sillä aikaa. Lisää kuvia pennuista taas sitten, kun ovat hieman kasvaneet. Reissulla on tarkoitus käydä tapaamassa kauempana asuvia sukulaisia ja ystäviä sekä käydä myös muutamia kotimaisia nähtävyyksiä katsomassa, sisustuslikkeitä unohtamatta. ;)


Mukavaa viikon jatkoa! ♡